Muutosneuvottelut osa työelämää

Työelämä on jatkuvassa muutoksessa, ja yritykset kohtaavat ajoittain tilanteita, jotka vaativat panostusta suunnitelmalliseen tekemiseen, taitavaa johtajuutta sekä ihmisläheistä lähestymistapaa. Yksi tällainen tilanne on muutosneuvottelut, aiemmin tunnettuina yt-neuvotteluina. Nämä neuvottelut käynnistyvät, kun työnantaja harkitsee toimenpiteitä työn vähentymisen vuoksi, jotka voivat vaikuttaa työjärjestelyihin, irtisanomisiin tai lomautuksiin.

Tiedämme, että tällaiset muutokset organisaatiossa ovat haastavia ja entisestään korostavat tarvetta huolehtia koko henkilöstöstä koko prosessin ajan, mutta tiedämme myös, että vastuullisesti toteutettuna ne voivat myös luoda mahdollisuuksia uuteen kasvuun ja kehittymiseen tulevaisuudessa.

Laki vaatii osalistamaan henkilöstöä ja tarjoamaan muutosturvasta tukea

Yhteistoimintalain uudistus vuonna 2022 (lisätietoa täältä) korostaa henkilöstön osallistumisen merkitystä päätöksentekoprosessissa ja vaatii tiiviimpää yhteistyötä työnantajan ja henkilöstön välillä. Uuden lain myötä vuoropuhelun määrää on entisestään lisätty, jolla on tarkoitus luoda pohjaa avoimuudelle työyhteisössä ja ennakoitavuutta muutosprosessiin. Tuoretta huomionarvoista on vuoden 2023 alussa voimaan astunut muutosturvan lisäosa, joka laajentaa suojaa 55 vuotta täyttäneille. Tähän liittyen lisätietoa mm. suomi.fi sivuilta, Tästä.

Muutosturvaan liittyvä lainsäädäntö asettaa työnantajille velvoitteita tietyin ehdoin tarjota irtisanotuille työntekijöille mahdollisuuden saada uudelleentyöllistymistä edistävää tukea. Lisää laista Täältä. Vaikka laki ei velvoita tarjoamaan muutosturvavalmennusta kaikille, on työnantajalta kuitenkin vastuullista ja työnantajamielikuvaan positiivisesti vaikuttavaa tarjota tasapuolisesti jokaiselle irtisanottavalle muutosturvapalveluja.

Nämä lait, uudistukset ja toimintatavat ovat askeleita kohti vastuullisempaa yrityskulttuuria, jossa jokaista työntekijää ja heidän työuraansa arvostetaan. On siis tärkeää huolehtia koko henkilöstöstä muutosprosessin jokaisessa vaiheessa ja näin kaikki yhdessä toimisessamme voimme rakentaa hyvää ja hyvinvoivaa työelämää meille kaikille.

Kolme näkökulmaa muutosneuvottelujen suunnitteluun

  1. Ennakointi ja suunnittelu: Vaikka muutosneuvottelut eivät kuulu toivottuihin asioihin, on tärkeää valmistautua niihin ennakoiden ja huolellisesti. Suunnittelu on hyvä tehdä ajoissa etukäteen, on varmistettava lakitekniset seikat ja riittävä osaaminen sekä määriteltävä vastuut muutosneuvotteluiden aikaisille toiminnoille ja tuelle.
  2. Viestintään panostaminen: Tehokas ja avoin viestintä muutosprosessin aikana on avainasemassa. Jo ennakoinnin vaiheessa on päätettävä ja jaettava vastuut ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä sekä varmistettava niiden kattavuus ja riittävyys. Yhtenäinen, jatkuva ja läpinäkyvä viestintä luo luottamusta henkilöstön ja sidosryhmien keskuudessa.
  3. Läsnäolo ja esihenkilötyö: Muutosneuvottelut voivat herättää vaikeitakin tunteita organisaation työntekijöille, jolloin tarvitaan aitoja mahdollisuuksia jokaiselle tulla kuulluksi ja tällöin esihenkilöiden merkityksellinen rooli vuoropuhelun edistäjänä työnantajan edustajana korostuu. Kohtaamiselle, rakentavalle ja arvostavalle vuoropuhelulle on tärkeää antaa riittävästi aikaa ja tilaa sekä varmistamalla esihenkilön oman henkilökohtaisen tuen riittävyys mahdollistetaan prosessin toteutuminen vastuullisesti.

Muutosneuvotteluilla on vaikutuksensa koko yhteisöön

Muutosneuvottelut koskevat tavalla tai toisella jokaiseen työyhteisön jäseneen ja vaikuttavat organisaation sidosryhmiin sekä myös työnantajamielikuvaan ja sitä kautta myös tulevaisuuden uusrekrytointien onnistumiseen. Muutosneuvotteluprosessi vaatii HR – asiantuntijoilta monenlaista samanaikaista tekemistä, jolloin huomioimalla tilannekohtainen ja ajantasainen apu vapauttaa heidän aikaansa priorisoituihin tekemisiin ja tukea tarjoamalla voidaan lisätä kykyä selviytyä haastavistakin tilanteista.

Esihenkilöt taas toimivat muutoksen tuomien tunteiden, pelkojen ja toiveiden maastossa omien alaistensa kanssa. Vaativassa ympäristössä on tärkeää vahvistaa esihenkilöiden oman työn hallinnantunnetta ja toimintakykyä sekä antaa työkaluja siihen vuorovaikutustyöhön, jota he omassa työarjessaan kohtaavat. Hyvinvoiva ja tarvittavat voimavarat omaava esihenkilö kykenee paremmin vastaamaan tehtävistään ja pääsemään parhaimpiin mahdollisiin lopputuloksiin.

Työhön jääville työntekijöille muutosneuvotteluprosessi jättää omanlaisensa jäljet, sillä kollegoiden poislähtö vaikuttaa myös heidän omaan jaksamiseen ja työssä suoriutumiseen. Heitä ei kannata siis unohtaa vaan on tärkeää huolehtia heidän motivaatiostaan ja toimintakykyisyydestä vahvistamalla työn imua sekä lisäämällä psykologista turvallisuutta työyhteisössä.

Muutosneuvotteluissa irtisanotut tarvitsevat tukea omaan uramuutoshetkeensä. Jokaiselle heille on tärkeää löytää seuraava itselle sopiva urapolku ja saada sparrausta etenemisessä haluttuun urasuuntaan sekä ehdottomasti samalla myös ottaa haltuun myös keinoja ja työkaluja omien voimavarojen ylläpitämiseksi.

Muutosturvavalmennuksen merkitys irtisanottaville

Irtisanotuille tarjottavat palvelut, ovat avainasemassa muutosturvassa. On siis tärkeää, että tarjotut palvelut ovat aidosti työllistymistä ja seuraavaa urasiirtymään tukevia, yksilön omista tarpeista ja tilanteesta lähteviä ja samalla helposti saatavilla olevia, että ihmisen henkistä vahvuutta lisääviä. Kokonaisvaltainen asiantuntijan tuki on arvokasta apua irtisanotulle ja tarkoittaa parhaimmillaan:

  1. Yksilön uravaiheen ja uramahdollisuuksien tunnistamista
  2. Yksilöllisten uratavoitteiden ja halutun urasuunnan määrittelemistä
  3. Uramuotoilussa tarvittavien työkalujen ja menetelmien tuntemista
  4. Valmennettavan toimintakyvyn ja hyvinvoinnin vahvistamista
  5. Ajantasaisen työelämätuntemuksen ja – kokemuksen jakamista

 

Muutos työelämässä on pysyvää, mutta me voimme vaikuttaa siihen, miten siitä selvitään yhdessä.

Anu Lundström – Hyvinvoivan työelämän puolesta puhuja!

Kirjoittaja on valmentaja ja työyhteisöjen kehittäjä, joka haluaa edistää monipuolisesti hyvinvointia työyhteisöissä ja nähdä tulokset mielekkäinä urapolkuina sekä henkisenä vahvuutena.