Positiivinen ja rohkea johtaminen

Mistä tunnistaa menestyvän organisaation? Hyvinvoivasta, pystyvästä ja rohkeasta henkilöstöstä. 

Tämän mahdollistavat positiiviset ja rohkeat esihenkilöt.

Positiiviset ja rohkeat esihenkilöt ovat henkisesti vahvoja johtajia, ihmiskeskeisiä ja inhimillisiä esihenkilöitä, jotka uskaltavat rohkeasti kohdata,  kuulla ja kokea yhdessä, ottaa asioita puheeksi sekä iloita onnistumisista yhdessä. 

Rohkea ja positiivinen johtajuus ei synny titteleistä, vallasta tai substanssiosaamisesta vaan supervoimana on  johtajan johtamistyyli ja hänen kykynsä nähdä johdettavat vahvuuksien valossa. Panostaa tiimiläisten  minäpystyvyyden vahvistamiseen ja toimintatapoihin, jotka tuottavat onnistumisia.  

Kaikkea ei voi hallita! 

Johtajat ja esihenkilöt ovat inhimillisiä ja myös heihin voi tarttua pitkäkestoinen stressi. Esihenkilön työssä on monia kuormittavia tekijöitä kuten vastuullisuus, hallintotyön lisääntyminen ja jatkuvien muutosten edistäminen. 

Esihenkilötyössä on erityisen tärkeätä tunnistaa kuormittavuus, koska pitkäkestoinen stressi kaventaa ajattelua ja sen seurauksena voi syntyä huonoja ratkaisuja. Mitä voimme tehdä, jotta saamme stressitasot laskemaan, etteivät henkiset voimavaramme romahda.   

Voimme harjoittaa itsemyötätunnon taitoja! 

• Mikäli olemme itseämme kohtaan piiskureita ja hyvin vaatia kriitikkoja, on sallivuutta ja  ymmärtäväisyyttä vaikeampi antaa johdettaville. 

Voimme harjoittaa systemaattisesti omaa mieltämme ja kehoamme tulemaan toimeen stressin kanssa ja palautumaan.  Panostamalla keho ja mieliyhteyden vahvistamiseen!

Turvattomuuden kokemuksesta turvallisuuteen

Kukaan meistä ei ole kuitenkaan rohkea työyhteisössä, jos emme voi olla varmoja, että saamme myötätuntoa ja siitä kumpuavaa turvan tunnetta. Ei meistä kukaan halua laske ulkoisia panssareitamme, jos ei ole turvallista ilmapiiriä, jossa on hyvä olla.   

Jälleen esihenkilöt toimivat rohkeina esimerkkeinä luomassa psykologista turvallisuutta työyhteisöön. Tiimit eivät kaipaa ihmelääkettä vaan sitä, että sen jäsenet tulevat aidosti kohdatuksi esihenkilön toimesta. Jokainen haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi omana autenttisena itsenään! Olla hyödyksi ja edistää yhdessä sovittuja asioita työyhteisöissä. Tuntea onnistumisen kokemuksia ja saada arvostavaa sekä rakentavaa palautetta. 

Muutoksen navigaattorina positiivisuus 

Tunnistamme helposti, että on mukava olla positiivisen, toista arvostavan ja elämäniloa täynnä olevan henkilön seurassa. Henkilön, jolla on tulevaisuuden optimismia ja haluaa tavoitella tekemisessä seuraavia askelta eteenpäin. Myönteisiä tunteita johtamisessa käyttävä esihenkilö luo puolestaan ympärilleen rentoutta, hyväksyntää, rakentavaa suoruutta, energiaa, iloa ja arvostusta. Myönteisten tunteiden johtamisesta syntyy työyhteisössä ratkaisukeskeisyyttä, proaktiivisuutta, motivaatiota, tuotteliaisuutta, halua tehdä parhaansa, kevyettä, huumoria ja halua venyä parhaimpaan. 

Kolikon kääntöpuolella työyhteisössä voi vallita pelon ilmapiiri, epämiellyttävä suoruus, välttely ja syyttelemisen kulttuuri. Järkeenkäyvää on, että organisaatiot valitsevat positiivisten tunteiden tien ja nyt ei ole kysymys toksisesta positiivisuudesta, jossa kaikki on jatkuvasti hyvää ja ongelmat lakaistaan maton alle. 

Positiivisuuden ollessa työkalu, puhutaan realistisesta optimismista, jossa esihenkilöillä on kyky säilyttää positiivinen näkymä kieltämättä tosiasioita ja ongelmia. Luodaan pohja ratkaisuille turbulenteissa tilanteissa ja varmistetaan pitkäjänteisyys viedä asiat maaliin. Näkökulman vaihtamisen taito myös kehittyy tiimeissä, joissa on positiivinen ja ratkaisukeskeinen tekemisen meininki sekä turvallinen olo.

Näissä tiimeissä puhutaan tavallisesti sekä onnistumisen että epäonnistumisen tilanteissa me-muodossa, yhdessä onnistutaan ja epäonnistumiset hoidetaan mallikkaasti ilman yksilöiden syyllistämistä.